

Perusaineenvaihdunta
Valtaosa päivittäisestä energiantarpeesta (60-70%) kuluu perusaineenvaihduntaan eli sydämen sykkeen ja hengitystoiminnan ylläpitämisen sekä elimistön lämpötilan säätelyn. Perusaineenvaihdunnan tarvitseman energiamäärän tulee olla tyydytetty, ennen kuin energiaa voidaan käyttää fyysiseen aktiviteettiin.
Henkilö jonka kokonaisenergiankulutus päivää kohti on 2000 kcal, tarvitsee lepoaineenvaihduntansa ylläpitämiseen 1200 -1400 kcal:a päivässä.
Fyysiseltä aktiivisuudeltaan keskiverto 20 - vuotias ja 70 kiloinen mieshenkilö tarvitsee perusaineenvaihduntansa ylläpitämiseen päivittäin keskimäärin 1800 kilokaloria.
Maailman terveysjärjestön (WHO) ennusteyhtälö perusaineenvaihdunnan kartoittamiseksi:
|
Ikä |
Yhtälö |
|---|---|
|
Miehet | |
|
18-30 |
(15,3 x paino) + 679 |
|
31-60 |
(11,6 x paino) + 879 |
|
yli 60 |
(13,5 x paino) + 487 |
|
Naiset | |
|
18-30 |
(14,7 x paino) + 496 |
|
31-60 |
(8,7 x paino) + 829 |
|
yli 60 |
(10,5 x paino) + 596 |
Perusaineenvaihduntaa voidaan laskea myös erilaisilla laskuyhtälöillä. Mifflinin (1989) yhtälössä taustatietoina on paino (kg), pituus (cm) ja ikä (v):
BMR (kcal) = 10 x paino (kg) + 6,25 x pituus (cm)- 5 x ikä (v) - 161
Fyysinen aktiivisuus
Niin kuin auto tarvitsee polttoainetta, ihminenkin tarvitsee energiaa ”kulkeakseen”. Auto kuluttaa vähän polttoainetta tyhjäkäynnillä, enemmän rauhallisessa ajossa ja paljon kovaa kaahattaessa. Samoin ihminen kuluttaa vain vähän levossa ja lineaarisesti sitä enemmän, mitä kovempi on rasitus. Aivan kuten bensiini (polttoaine) toimii auton energiana, niin myös ruoka (polttoaine) toimii ihmiskehon energianlähteenä. ”Tyhjäkäynnillä” energiaa kuluu ruoansulatukseen, hormonitasapainon ylläpitämiseen, hermoimpulssien tuottamiseen, kudosten rakentamiseen sekä monenlaisten muiden fysiologisten toimintojen ylläpitämiseen.
Suuria lihasryhmiä kuormittavien liikuntamuotojen, kuten esimerkiksi hiihdon ja uinnin aikana ihmisen aineenvaihdunta voi kasvaa jopa kymmenkertaiseksi lepotilaan verrattuna. Mitä suuremmalla teholla liikutaan ja mitä pidemmän aikaa liikuntasuoritus kestää, sitä suurempi on harjoituksen kokonaisenergiankulutus.
Ruuansulatukseen kuluva energia
Ruokailun jälkeen kehon energiankulutus voimistuu, joten kolmas huomioitava tekijä energiankulutusta laskettaessa on ruoansulatukseen kuluva energiamäärä. Sileä lihaskudos ruoansulatuskanavien seinämissä kiihdyttää supistumisrytmiään siirtäessään ruokaa ruoansulatusjärjestelmässä eteenpäin. Ruoansulatuksen vaatima energiamäärä on n. 10% kehon päivittäisestä kokonaisenergiankulutuksesta.
Kokonaisenergiankulutus
Kun energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa, pysyy vartalon paino muuttumattomana. Kun saanti ylittää kulutuksen, lihot ja kun kulutat saantia enemmän laihdut. Päivittäinen kokonaisenergiankulutus koostuu siis seuraavasti:
|
Perusaineenvaihdunta (PAV) |
50-70 % |
|
Ruoansulatus |
10 % |
|
Työ ja vapaa-aika |
20-30 % |
|
Kuntoliikunta |
enintään 5 % |
Päivittäistä kokonaisenergiankulutusta voidaan arvioida suuntaa antavasti seuraavan taulukon avulla. Kerro kehon painollasi (kg) arvioimasi työn ja liikunnan kuormittavuutesi. Jos siis painat 70 kg ja teet toimistotyötä, etkä harrasta liikuntaa ja olet nainen, on laskukaava seuraava:
70 x 25 = 1750 kcal , 70 x 30 = 2100 kcal
Kokonaisenergiantarpeesi on siis 1750-2100 kcal.
|
Hyvin kevyt |
Kevyt |
Kohtalainen |
Raskas | |
|---|---|---|---|---|
|
Miehet |
30-35 |
35-40 |
40-45 |
45-50 |
|
Naiset |
25-30 |
30-35 |
35-40 |
40-45 |