

Kun liikunnan teho kasvaa, hengästyt ja sydämen syke kiihtyy. Lihaksesi tarvitsevat enemmän happea ja keuhkosi joutuvat työskentelemään tehokkaammin. Mitä enemmän happea tarvitaan, sitä enemmän sydämen täytyy kasvattaa pumppaustehoaan, jotta se saisi pumpattua hapekasta verta lihaksiin. Tehon nousemisen seurauksena hengästyt enemmän, sydämen syke kiihtyy ja verenkierto suuntautuu töitä tekeville lihaksille. Myös systolinen verenpaine (yläpaine) kohoaa hieman fyysisen rasituksen kasvaessa. Riippuu siis hapenkuljetuselimistön kunnosta, kuinka paljon hengästyt ja kuinka paljon sykkeesi kohoaa. Kun kunto kasvaa, sama rasitus ei enää nosta sykettä yhtä korkealle kuin aikaisemmin.
Hapenkuljetuselimistön kuntoon vaikuttaa se, kuinka voimakas sydänlihaksesi on, kuinka joustavat verisuonesi ovat ja mikä on keuhkojesi kapasiteetti.
Huonokuntoinen hapenkuljetuselimistö joutuu työskentelemään kovemmalla teholla pitääkseen lihasten hapen saannin riittävällä tasolla.
Mitä paremmassa kunnossa olet, sitä enemmän kykenet kuluttamaan happea. Usein kuuleekin puhuttavan maksimihapenkulutuksesta. Maksimihapenkulutusarvo kuvastaa kykyä ottaa hengitysilmasta happea ja kykyä poistaa kehosta hiilidioksidia.
Luku ilmaistaan joko hapenkulutuksen kerrannaisena (MET – arvo) tai litroina (l)/ millilitroina (ml) kehon painoa kohti minuutissa.