Ajankohtaista
Hiilihydraatit
Hiilihydraatit rakentuvat sokeriyksiköistä. Puhutaan pitkäketjuisista ja lyhytketjuisista yhdisteistä. Ruuan hiilihydraatit muuttuvat elimistössä glukoosiksi, joka on elimistön tärkein energiaa tuottava aine. Maksaan ja lihaksiin varastoitunut hiilihydraatti on nimeltään glykogeeni.
Hiilihydraatit ovat tärkein energianlähde kovassa rasituksessa. Siksi esim. urheilijoiden hiilihydraattitarve on lähes kaksinkertainen (n. 500-600g/päivä) liikuntaa harrastamattomiin ihmisiin verrattuna. Ravitsemussuositusten mukaan ruuassa tulisi olla hiilihydraatteja > 55%, proteiineja 10-15% ja rasvoja < 30%.
Hiilihydraatit nopeuttavat myös palautumista kovatehoisesta liikuntasuorituksesta täyttämällä lihasten glykogeenivarastot. Hiilihydraattipitoinen ruoka on kevyttä ja helposti sulavaa. Se sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja.
Täysjyvävalmisteet, marjat, kasvikset ja hedelmät sisältävät imeytymätöntä hiilihydraattia eli kuitua. Vaikka kuitu hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja estää eräiden kivennäisaineiden imeytymistä, sillä on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnille.
Runsaskuituinen ravinto ehkäisee ummetusta, vähentää riskiä sairastua paksunsuolen syöpään sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Hyviä hiilihydraattilähteitä ovat viljatuotteet, erityisesti tummat viljat, peruna ja kasvikset.
