Ajankohtaista
Kivennäisaineet
Kivennäisaineet eli mineraalit ovat maaperästä lähtöisin olevia epäorgaanisia aineita. Ne jaetaan kahteen ryhmään; varsinaisiin kivennäisaineisiin eli makrokivennäisaineet (7) ja hivenaineisiin (15).
Makrokivennäisaineita ovat kalsium, fosfori, natrium, kalium, magnesium, rikki ja kloridi. Niiden merkitys elimistössä liittyy lähinnä lihasten ja hermoston toiminnan säätelyyn, sekä luuston, hampaiden ja muiden kudosten muodostamiseen. Runsas hikoilu saattaa aiheuttaa epätasapainoa makrokivennäisainepitoisuuksissa ja näin ollen lisätä lihaskramppien esiintymistä.
Hivenaineita esiintyy elimistössä vain pieniä määriä. Ihmiselle välttämättömiä hivenaineita ovat rauta, jodi, kupari, sinkki, mangaani, koboltti, molybdeeni, seleeni, kromi, tina ja fluori.
Raudan riittävällä saannilla on erityisesti merkitys urheilijoille sekä naisille. Raudanpuutos voi heikentää aerobista suorituskykyä, sillä rauta on punasolujen hemoglobiinin osa ja sen puutos heikentää veren hapenkuljetuskykyä.
Naisilla kuukautiset vaikuttavat raudan menetykseen ja sen tarpeeseen. Ruoan valinnassa tulisi huomioida seuraavaa: kahvi ja tee heikentävät kasvikunnan tuotteissa olevan raudan imeytymistä, raudan kannalta liha on tärkeä, C- vitamiinipitoinen ravinto auttaa raudan imeytymistä.
Täysjyväviljatuotteet, marjat ja vihannekset takaavat riittävän kivennäisaineiden saannin. Kivennäisaineiden kaikkia tehtäviä ja vuorovaikutusta ei vielä tiedetä tarpeeksi. Myöskään niiden kaikkia puutosoireita ei tunneta. Yleisin puutos Suomessa on raudanpuutosanemia, jonka esiintyvyys on alle 5 %.
