Ajankohtaista
Rasvat
Rasvat ovat elimistön tärkeä ja suurin energiavarasto. Rasvoista saadaan välttämättömiä rasvahappoja, joita elimistö ei itse pysty muodostamaan, joten ne on saatava ravinnosta. Rasvaa tarvitaan rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) saannin sekä niiden imeytymisen turvaamiseksi.
Rasvojen energia-arvo on yli kaksinkertainen verrattuna hiilihydraatteihin ja proteiineihin. Näin ollen ne pitävät nälän loitolla pitkään. Liiallinen rasvankäyttö johtaa kuitenkin helposti ylipainoisuuteen sekä on osasyynä eräisiin sairauksiin.
Lepotilassa ja kevyessä työssä rasvat ovat tärkein energianlähde. Pitkäkestoisessa ja matalatehoisessa rasituksessa rasvojen merkitys energian tuottajana korostuu. Rasvoista saadaan energiaa ainoastaan hapen avulla eli aerobisesti. Hyväkuntoinen henkilö kuluttaa rasvavarastoja tehokkaammin kuin heikkokuntoinen. Hyvä rasvojen hapetuskyky säästää hiilihydraattivarastoja esim. kovassa liikuntasuorituksessa.
Rasvoja tarvitaan myös solukalvojen ja hormonien kaltaisten aineiden muodostamiseen. Rasvapitoisia elintarvikkeita ovat mm. liha- ja maitovalmisteet. Kasvisöljyt, margariini ja voi- ja kasvisöljyseokset sisältävät tyydyttyneitä ja tyydyttämättömiä rasvahappoja.
Tyydyttyneiden rasvahappojen hiiliketjuissa (rasvahapot rakentuvat hiiliketjuista) on yksinkertaisia sidoksia. Niiden koostumus on kiinteä ns. kova rasva esim. voi, ihra. Tyydyttämättömät rasvahapot jaetaan mono- ja monityydyttymättömiin.
Monityydyttymättömiä ovat esim. kalanrasva ja rypsiöljy ja ne ovat terveellisempiä kuin monityydyttymättömät rasvahapot, joissa on useimpia kaksoissidoksia esim. kana, kala ja kasvirasvat.
Ravintosuosituksen mukaan rasvojen osuus päivittäisessä ruuassa tulisi kattaa < 30 % päivittäisestä energiatarpeesta.
Kolesteroli on rasvan kaltainen aine. Se on tärkeä solukalvojen rakennusaine sekä sappihappojen ja eräiden hormonien esiaste. Elimistö muodostaa itse suurimman osan kolesterolista, mutta sitä saadaan myös ravinnosta.
Kolesterolin yhteydessä puhutaan "hyvästä" eli HDL- kolesterolista ja "pahasta" eli LDL- kolesterolista. Suurentunut LDL- kolesteroli lisää mm. sepelvaltimotaudin riskiä. Veren kolesteroliarvoa kohottavat tyydyttyneet ja laskevat tyydyttymättömät rasvat.
Suositusten mukaan veren kolesteroliarvon tulisi olla alle 5mmol/l. HDL- arvon tulisi olla vähintään 20% kokonaiskolesterolista ja LDL- arvon alle 3mmol/l.
Veren kolestrolia kohottavat:
- runsasrasvainen ruoka
- tyydyttyneet rasvahapot (kova rasva)
- ruoan sisältämä kolesteroli
lihavuus - pannukahvi
Veren kolestrolia alentavat:
- vähärasvainen ruoka
- mono- ja monityydyttömättömät rasvahapot (pehmeä rasva)
- liukeneva ravintokuitu
- laihtuminen
